Virstanpylväät

Första operationen

1960

Lääkäri Albert Starr ja insinööri Miles Edwards kehittivät maailman ensimmäisen keinotekoisen hiippaläpän, joka asennettiin yhdysvaltalaisen maanviljelijä Philip Amundsonin sydämeen. Hän eli läppäproteesin kanssa yli 10 vuotta ja kuoli lopulta pudottuaan tikapuilta maalatessaan taloaan.

Aortaklaff

1965

Vuonna 1965 ranskalaiset sydänkirurgit Alain Carpentier ja Jean-Paul Binet asensivat ensimmäisen biologisesta (sian) kudoksesta valmistetun tekoläpän. Biologisten läppien etuna oli se, että potilaalle pystyttiin antamaan pienempiä annoksia estolääkitystä tai lääkitystä ei tarvittu lainkaan.

1963 avslutade, ett team lett av Dr Starr, framgångsrikt en trippel hjärtklaffsersättning.

1971

Brittiläinen sydänkirurgi Marian Ionescu kehitti biologisia tekoläppiä edelleen vuonna 1971, kun hän asensi uudenlaisen, nautaeläimen kudoksesta valmistetun läppäproteesin. Uudet läppäproteesit olivat aikaisempaa kestävämpiä.

Biologiska klaffar

1981

Uraauurtava työ johti toisen sukupolven nautaeläinten kudoksesta valmistettujen läppien kehittämiseen. Jatkuvan kehitystyön myötä ne otettiin käyttöön ympäri maailmaa.

Edwards_Meilensteine_062

1989

Tanskalainen ylilääkäri Henning Rud Andersen Aarhusin yliopistollisesta sairaalasta sai idean palatessaan konferenssista Arizonasta, mikä johti ensimmäisen katetrin avulla asennetun tekoläpän kehittämiseen.  Mini-invasiivisen kirurgian keinoin tehty katetritoimenpide on nimeltään TAVI (Transcatheter Aortic Valve Implantation).

 

1991

Henning Rud Andersen ja hänen keksijäkumppaninsa saavat patentin idealleen ja etsivät sopivaa yritystä, joka voisi kehittää sydänläppiä ja TAVI-leikkauksia edelleen.

 

2002

Seuraava läpimurto tehtiin 16. huhtikuuta 2002, kun ranskalainen kardiologi Alain Cribier käytti menestyksekkäästi katetrimenetelmää asentaakseen aorttaläpän. TAVI-leikkausten kehityksen myötä voitiin hoitaa myös potilaita, joiden leikkaushoitoa pidettiin aiemmin liian riskialttiina.

 
 

2007

Ensimmäinen tanskalainen TAVI-leikkaus suoritetaan ja menetelmä leviää muualle Eurooppaan.

2011

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyy menetelmän ja nykyään myös Yhdysvalloissa potilaat voivat saada uuden sydänläpän TAVI-menetelmällä.

 
 

2015

Tutkimusten mukaan TAVI-leikkaus, jossa keinotekoinen aorttaläppä asennetaan katetrin avulla, on yhtä tehokas kuin perusleikkaus, jossa potilaan rintalasta avataan yleisanestesiassa, sydän pysäytetään ja kytketään sydän-keuhkokoneeseen, viallinen sydänläppä poistetaan ja keinotekoinen läppä asennetaan kirurgisesti. Samaan aikaan TAVI-leikkauksissa komplikaatioriski on pienempi.